Kuva: YLE Elävä arkisto
Kun Kauko Kare vuonna 1975 julkaisi kirjan ”Tahko Pihkala – legenda jo eläessään” (WSOY 1975), oli tuo legenda-nimitys varmasti paikallaan ja ajankohtainenkin. Nyt yli neljäkymmentä vuotta tuon kirjan julkaisemisesta tilanne on toinen. Minun ikäiseni ja sitä vanhemmat ihmiset kyllä tuntevat ja tietävät Tahkon ja osaavat yhdistää hänet mm. pesäpalloon. Monille nuoremmille hän on kuitenkin nykyään jo varsin tuntematon. Toki ainakin moni hyvinkääläinen tietää paikallisen Pihkalan stadionilla pelaavan pesäpallon pääsarjajoukkueen Tahko-nimen taustan – tai sitten ei.
Kuitenkin monet Tahkon ajatuksista olivat suorastaan aikaansa edellä. Voi vain kuvitella, miten hän vielä eläessään ottaisi terävästi kantaa vaikkapa lasten ja koululaisten liikunnan järjestämiseen, dopingiin (itsehän hän kyllä douppasi juomalla laturetkillä sokerivettä) tai tai jopa maamme sisä-, puolustus- tai turvallisuuspolitiikan kiemuroihin.
Kaikesta mahdollisesta unohduksesta ja hänen persoonansa ristiriitaisuuksistakin huolimatta ei liene liioittelua todeta hänen olleen ehkä merkittävimpiä suomalaisia urheiluelämän vaikuttajia. Minulla on ollut ilo ja kunnia tavata hänet kahdesti.
Esitelmäni Tahkosta 26.1.2017
Pidin 26.1.2017 Lions-klubi Vantaa Eteläisen klubi-illassa esitelmän isosedästäni Lauri ”Tahko” Pihkalasta.
Sen lähdeaineistona ovat olleet pääosin edellä mainittu Kauko Kareen kirja, Raimo Seppälän kirjoittama elämänkertateos Tahko (Otava 1982), Matti J Kankaanpään Gummerus-Pihkala-suku (Gummerus-Pihkalan Sukuyhdistys ry, 1992), eräät verkosta ja YLE:n Elävästä arkistosta löytyneet jutut sekä muutama omakohtainenkin muisto tästä sukulaismiehestä. Esitelmä ei ole mikää tieteellinen tutkielma lähdeviitteineen, vaan pikemminkin essee.
Lauri ”Tahko” Pihkala – urheiluelämämme unohdettu legenda? (26.1.2017)
Toisinaanajattelua 